Whenever I - do not stop

Whenever I get comfortable
I know I need to move
Whenever there's no challenge
I know I need to find one
Whenever I feel settled in
I know I need to leave
Whenever I have reached one point
I know I need to get to the next one
Whenever I look back
I know it's not enough

Whenever I fear for my life
I know I'm living just then.

If I were

If I were thinking clearly
all the pretty skin
would scream
I am, I am
I know what I am
and I definitely exist

Deduktiota

Tämä on kuvitteellinen tilanne.

Mutta kaikki voi mennä vikaan -

Tämä on kuvitteellinen tilanne.

Mutta -

Kuvittele, että seisot kolmen tien risteyksessä. Jos valitset niistä väärän, et pääse enää takaisin korjaamaan virhettäsi. Minkä reitin valitset?

Mutta tuohan on - ! ... Mahdotonta, todennäköisesti valitsenkin väärän, pilaan elämäni, kaikki menee vikaan -

Siis: elämä on kuvitteellinen tilanne.

Mutta...

Haaveilija

Haaveilin vuodet elin tulevassa
koko pienen elämän
vasta maailmat matkustettuani ymmärsin että pidän haaveilusta
en haaveiden toteuttamisesta

Test why you exist in just 10 seconds

Walking that way, aren't ya?
Laughing at the same jokes, aren't ya?
Driving on the safe routes and eating at the same restaurant, aren't ya?
Taking selfies, adding mascara and lipgloss, curling hair and getting wasted with twenty-three friends every weekend, aren't ya?
Changing the subject when it gets too deep, aren't ya?

If you answered 'yes' to those questions
and your biggest problem in life is how your hair looks in photos
or if they've run out of your favourite dip in that diner you always go to

Then I'm sorry, but-
You can't count on this kind of test's results, idiot.

Ikuista

Ikuistaa nämä ikkunankarmit
kuulostaa niin viehättävältä
tai karmivalta, riippuu keneltä kysytään

haluaako koskaan koskea maalauksen viereistä
kylmää mutta loppumatonta seinää on
suuri päätös

haluaako nähdä uusiakaan karmeja
ikuistettuna

Itken pieniä olkapäitäni

Sinulla on liian pienet olkapäät
Näytät niin pieneltä

Ruohikkojen säteillessä radioaktiivisinta tummaa vihreätään
tuorean tuoksun huumatessa arkoja hipiöitä
painamme yhdessä tuumin lakit kiharoillemme

Itken nyt
Ehkä olkapääni jaksavat kantaa sitten
kun kaikki paino valahtaa
sydämen varassa kävelemme kohti yksilöllisiä käytäviämme
Ehkä sitten ryhtini pitäisi

Olla kartalla

Pää pyörällä kävelen sikin sokin maailmankarttaa
vaikka tiedostan, en seiso korttelin korkeimmalla katolla ja julista
vaikken löydä askelmerkkejä sokeana, ne ovat siellä

enkä silti uskalla nojata

tätä lukkoa en haluaisi avattavan
vaikken seiso korttelin korkeimmalla katolla

I listen to your stars

Hello, heaven
I've been watching you
standing on the highest mountain I could find
that is my dreams' dump pit

I've been meaning to ask you something
but I feel I won't have an answer
on second thoughts, I know I won't
so I just came here today to say hello

Perhaps to let you know this, too:
Whatever direction you have prepared for me to walk to
I will not take that path

So hello, heaven
I know I sound stupid
but I greet you because I know there's no one listening
except my own thoughts reflecting from all of the stars

Timanttisormus ja yhteinen pankkitili

Juoksen ympäri katuvaloja ja liikenneympyröitä
aina jonkun käteen tukeutuen
kuin roikkuisi pelastusrenkaasta askel askeleelta nivelet rasittuen

Lopulta päästän irti
joka kerta kaadun suihkulähteeseen
eikä pohjalla olekaan kolikoita

Viisauden ystävä

Solipsismi, dualismi, fysikalismi
metafysiikka, ontologia, kosmologia
emergentti ja eliminoiva materialismi
Descartes, Hume, Berkeley ja Locke

Eikä ihminen silti tiedä olemassaolosta(an) mitään
onko maailma kuviteltu vai todellinen, pysyvä vai muuttuva
mitä maailma oikeastaan tarkoittaa
älä edes mene olemassaolon merkitykseen

Ihminen ei tiedä varmaksi mitään
vaikka kovasti toisin väittää
keksimme termejä toisen perään
vaikka nekin kuolevat lopulta mukanamme

Tuhkan tuoksu huimauksessani

Minua huimaa
kun katson ylös enkä näe muuta kuin loputtomasti taivasta
kun yritän seurata ohi vilahtavia puunrunkoja auton penkillä
kun pimeällä konduktöörin jalat sopivat junan ikkunassa raiteille
kun nousen, kun istun, kun herään, kun nukahdan

Minua huimaa
maailma, sillä universumi on biljoonittain tähtipölyä
hiukkanen ehkä hieman suurempi kuin Aurinkokuntamme
erottuisi valtavasta massasta
joka on huimaava kaikessa välinpitämättömyydessään,
mahdottomuudessaan,
salaperäisyydessään

Minua huimaa
tämä sirunen alkuaineita, jota kutsumme maailmankaikkeudeksi
huimaavan laaja kokonaisuus ehkä onkin
vain pölyhiukkanen lasiaisellasi.

Just a few Mays older

When I empty this spot for my school books
when I close my eyes from the afternoon light through these curtains
when I leave this carpet behind

I will be a grown-up, I have always thought
although, no one has ever told me
one remains the same person even when they've been called an adult
reached a certain age of new rights
left their childhood home echo

When I move to my own apartment
when my own life begins
I will be an adult, not the youngster I am now
but older, wiser and completely different

I wish someone had told me
that no, I will be exactly the same me

When autumn arrives

An old lady on this busy street once
while I was walking forward, blindly
reached out to me and said

Young girls like you should know -
Do you want to know, my dear?
I shall tell you your future - or anyone's:
If all goes well for an amazingly long time
prepare for this all to come crumbling down
And it will always be a beautiful summer day, my dear

Well, it wasn't that much of a summer day for me
For me, it will always be the first day of autumn
No matter how many times I have listened to this old lady
my life still falls apart

Standing in the middle of the screaming crowd

She stands in the middle of the crowd
looking like everybody else in their coloured hair and fashion clothes
but when the crowd moves towards shadow
It's so hot here, and so cold there
she turns her back to the sun and face to the people

Like so she combines what she loves
when everybody is avoiding what they think is uncomfortable
and while all the busy people are checking their watches and cellphones
and complaining, not noticing the ladybug on that lady's hat
or the upside down worn shirt on that man

I want to live like that
she dreams
watching an old couple
knowing the town as if they had always belonged there
and she decides, at that moment, what she wants from her years

Ceci n'est pas une pipe

Kauneus herättää minussa melankoliaa

Ehkä koska tiedän etten pysty ikinä ylittämään sitä mitä näen

Tai pelkään nauttia näkemästäni
koska se on katoavaista
oikeastaan vain kuva verkkokalvollani
siitä, mitä oikeasti ehkä on
hetken aikaa

tai koska tiedän alitajunnassani ettei se ole aitoa
pinnallinen kauneus, jonka takana on aina varjoja
toinen toistaan synkempiä
eikä siinä ole mitään mihin tarttua
toisin kuin vanhassa ystävässäni melankoliassa

Perillä

Pohjantähti huoneen seinässä selvästi
keskellä päivää ja keskikesää
pysäytti sisääntulijoita

Valon hiipuessa tähtikin väsyi ja lopulta sammui
jättäen arvoitukseksi useamman muiston
heitti yöhön toivon vastauksesta
kysymykseen, olivatko tulijat perillä

Vain muutama uskoi sanomattomaan ja jäi
eikä kukaan tiedä vieläkään, löytävätkö he joskus
vai ovatko jo olleet

Kun palaan, en löydä

Katson sinua tuntematta
kateutta, kiintymystä, vierautta
ilma liimaa olkapäät yhteen sanomatta selvää

Merkkiä etsin puunrungoista ja sormien nivelistä
kaatumatta harhailen, mutten tunne
kipua
kun löydän, haluan takaisin

W/E

I don't know where we're going
I don't know where 'we' came from
and I don't know where I want us to go

Before you become we with someone else
I must find out
would our footprints match
or crash in the middle of the kitchen floor
and could I be we like this with someone
else

and could I stay as a letter

Shaaliaan katsomatta

Kuin aavistus ihmisestä
ihonsa hohtaa tummentuvaa pensasaitaa vasten

Onnistuisi jos yrittäisi nähdä läpi
Niin epäluonnollisena

Värit kirkastuvat liikaa ja katoavat sitten kokonaan
kun häilyväreunainen siluetti istuu puutarhatuolille
varjot venyttelevät

Haukotellen henkäys entisestä elämänvirrasta
astelee arvokkaasti hyvästelemättä
pois jottei lanka hiutuisi keskeltä sadaksi