Ja on niin vaarallista
ovesta oikealle ohjata ketään
nurkkapaikka ei ole vapaa
niin kauan kuin ylivalotettu keltainen ja taivaansininen
yhdistyvät hiomattomiin pokiin
On vastuutonta
sulkea ovi keuhkottoman takana
niin kauan kuin ikkunan eteinen
muistaa muutaman vuoden takaisen
muutos ei puhumallakaan
saa suojakilpeä haalistavalle
Marssimme ikkunalaudoilla
poninhäntien jyrkänteillä
ja niittyjen liidulla vedetyillä rajoilla
Vapise, varise, valitse
aamu- tai iltakahdeksikko
ympyrän oikea tai vasen kaari
mutta muista
marssimme jatkuu pääskyjenkin saavuttua
Väistä, värise, välitä
vain meidän potkivasta poljennastamme
ja värjäävistä vaatimuksistamme
kaiken indigoksi
Trapetsitaiteilija sähkölinjoilla
itätuuli horjuttaa
sinisiä ruusuja herätykseksi
painovoiman kutsuhuuto illalliseksi
Tasapainoni ailahtelee
länsisyklonien ja Golfvirran mukaan
mutta etenen vaikken tahtoisi
kuluttaa maitohapoille
positiivisia ajatuksia
lattialaudat kiiltävät liikaa
tekisi mieli viiltää korva
niin kuin van Gogh
irti niin ja hiukset
ärsyttävät arvoisassa sileydessään
oksankohtiakin on yhtä
säännöllisesti kuin silmiä päässä
kaikki sinisiä sinisiä
ja tumman
otsalohkon särkyyn ei auta pilleri
tai hoitajan voivottelu korvanjuuressa
kuin yrittäisi katsoa meren kohinaa
enkä osaa kääntää magneettikenttiä
vaikka olen mielikuvaa
harjoitellut
olen kuunnellut
tekisi mieli raastaa simpukka
ja istua sitten
hiljaa,
korkeammalla,
Vilkkuvan kattolampun alla
meren läpitunkematonta
tummansinistä vielä kasvamattoman
pojan silmissä
Seinien velloessa
päänsärky pyörteilee kuin tornado
imee toiveet pysyvästä
katkaisemattomasta
ja poika hakee tikkaat
valosta
kiivetäkseen kuopastaan
I
Piirrän taskulampulla
kolminkertaiseen lasiin
minä kävin täällä
Sähkönsininen välke hangessa
kiihdyttäessämme sataseen
selkä menosuuntaan
Hetken liukuva tasaisuus
särkyy odottaessani nurkkapaikalla
Ei saa avata ovia
Liukastumisvaara
II
Välke jatkuu
mutta välähdys vatsanpohjassa
vanha tuttu, jälleen kutsumaton
vieraus
kuiskaa heiveröisesti
Menenkö oikeaan suuntaan
vai istunko varajunassa
sitkeästi
liimatut pisarat poskilla
vain sen takia
että uskallus on ehtyvä luonnonvara
