keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Palanneet

Haluaisin ajatella
että mennyt on mennyttä
eikä menneisyys voi palata

Kolme vuotta katoaa nopeasti
mutta voi olla löydettävissä yhdessä päivässä
ja unohdettavissa taas uudelleen samassa ajassa

Ehkä on hyväksyttävä
että hukun muutaman vuoden välein
sillä väistämätön kuu nostattaa veden keuhkojen päälle kuin lapsen peittelisi
ja menneisyys toistaa itseään

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Tiimalasi

Rantahiekka valuu kaikkien sormista samalla nopeudella
mutta toiset osaavat sulkea osan nyrkkiin ennen kuin on myöhäistä
viime päivien aikana istuessani yksin olen huomannut
etten ole yksi heistä

Toisten kämmenellä pikkukivet eivät paina
niin että kokonaisia kulkueita juoksee ohi
kun yrittää tainnuttaa kivun
aina vain yltyvän

Toiset osaavat pysäyttää kierteen yhdellä sormien liikkeellä
sillä välin kun minunlaiseni kieriskelevät rantahiekassa huutaen
älä juokse käsistäni

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Ignorantia

Kun taivas himmenee harmaaksi
painamme katseemme varjoon
emmekä huomaa illan tuloa
tai yön kirkastumista aamun ensi tunteina

Tähtipölyä silmissämme
kuljemme vaalien tietämättömyyttä
vaikka tiedämmekin
ja huomaamme vedenpinnan nousun

torstai 24. heinäkuuta 2014

Maailman reunalla

Koko maailman paino tukahduttaa rinnalla
pudonneiden lentokoneiden savuavat osat
sisällissotia aina uudelleen sytyttävät kaunat
loputtomat tonnit aseita ja anteeksiantamattomuutta

Pieni tyttö ei saa henkeä turvallisen maailman raunioilla
kuin kyyneleistä

//R.I.P.

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Puolikas valo

Hän tapasi nauraa tavalleni sanoa valoa puolikkaaksi
ja kertoi hyvät uutiset hymyilemättä edes vienosti
mutta virnisti aidosti epäonnistumisilleni
tai hetkille joina sai näyttää pätevyytensä maailmalle
joka tietenkin kumarsi hänelle kuin Mekalle

Usein hän löi iloisuuden lattialautojen kapeisiin rakoihin
ennen kuin se ehti juurtua mieliimme
hän dominoi kaikkia meitä, nuorempiaan
myöhemmin myös itseään vanhempia

Mutta koskaan hän ei tappanut motivaatiota
yrittää kovemmin, mistä seuraa aina jotain ylevää
kuten täysien pisteiden esseitä, joista ei herunut edes hymyn puolikasta

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Kiilu, kiilu niin paljastut

Kun kuulen koirien haukkuvan vastarannalla
ilosta ja tottumuksesta
kirkuvien lasten hyppivän laiturin päästä
äitien hymyilevän auringonsillalle

pysähdyn väkisinkin
kuin migreeni liplattavat laineet rusikoivat silmieni kiiltoa
tuska joka ei lähde järjestä vaan biologiasta
työntää ruskettuvan ihoni soran alle.

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Sometimes I wonder

Sometimes I wonder if I really am
hearing the creaking train come
the same person as I was then

Sometimes I wonder why I'm not feeling
the pain anymore
as if my cells had learned how to breathe underwater

Sometimes I wonder why

And I jump into the water

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Standing in the middle of the screaming crowd

She stands in the middle of the crowd
looking like everybody else in their coloured hair and fashion clothes
but when the crowd moves towards shadow
It's so hot here, and so cold there
she turns her back to the sun and face to the people

Like so she combines what she loves
when everybody is avoiding what they think is uncomfortable
and while all the busy people are checking their watches and cellphones
and complaining, not noticing the ladybug on that lady's hat
or the upside down worn shirt on that man

I want to live like that
she dreams
watching an old couple
knowing the town as if they had always belonged there
and she decides, at that moment, what she wants from her years

torstai 17. heinäkuuta 2014

Uin auringonsiltaa

Kuivuvat hiukset kuin siimat
kalastavat aurinkoa tyynen veden pinnalta
ihmetellessäni, miksen ikinä muista
että näin sen piti olla

Käännän pisaraisen ihon tervehtimään ilta-aurinkoa
ristin pitkässä päivässä päivettyneet jalkani
enkä kirjoita mitään elämää suurempaa.

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Vallankumouksellinen

Kiipeä kansakunnan korkeimpaan latvustoon
yksi värikäs lippu tuhannesta kädessäsi liehuen
pidä ylväs hymy tunnistamattomilla kasvoillasi ylös asti

ja anna aatteesi repeytyä tuulessa riekaleiksi
myönnä, ettei sinulla ole sanottavaa
ei mitään joka ei olisi jo kerran kaikunut tämänkin puiston aluskasvillisuudessa

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Transformation - illusion

I was like a rabbit, she said
afraid of noises, afraid of silence
afraid of others and afraid of herself

Don't talk to me about that time, she said
I wasn't a human then
I wasn't alive, I wasn't living
because hiding is its opposite

Maybe you weren't living
but those years still were your past
and you carry it with you every second
so please, learn to forgive your past self

maanantai 14. heinäkuuta 2014

Suojaväri

Muistelen kuin hiostavia tunteja ennen ukkosta
nuoren ja tyhmän potkuja yli
kaiken ennen vallinneen rajan

Pelkään niin kuin pallosalamaa kymmenvuotiaana
kasvojeni kimmoisaan ihoon piirtyviä arpia
naarmuja anonyymistä oksistosta
vain vieraita kieliä läpi posliinitärykalvon

Vaikka pelko on mörkö sängyn alla
sillä särkyneet osat eivät näy vaan tuntuvat

lauantai 12. heinäkuuta 2014

Hän hukkuu sokean silmiinsä

Hän sanoo ettei osaa kirjoittaa kauniista
vain kauniisti
kovaa vasten istuen katsoen kaunista joka saa kyyneleisiin

Hän on ainoa jonka tiedän nauttivan
masokismista ja narsismista tiedostaen
lautalattian ja auringon dominoivan idyllin satuttavuuden
kipupisteet kaiverrettuina kutiavaan holvikaareen

Jalkapohjiin asti hän tiedostaa ja satuttaa
aina vain uudelleen samasta syystä
kontrolli ja valta, hallinta yli laavalaakson
viehättää kuolettavasti

Luita halkeaa omiesi paineessa

Keskiaikainen katu tämän ajan jalkojeni alla
liian vahva oletko varma
en ymmärrä miksei kivi halkea
kestäväsi

Ja alkaa etoa
räikeät alennusmyyntikyltit muurissa
rakennettu vuosisatoja selkäsi taakse
katso, näetkö lyhyempiesi kaatuneiden käsien kosketuksen
lasiseinän takaa, sitäkään ei voi lahjoittaa
niin kuin esi-isämme tälle rodulle

joka etoo kansakunnan kylkiluita

Hengittää ulos erämaanne hiekka

Hengittää vedenpinnan alla
nähdä sumean todellisuuden kuplivan
päästää sisään kaiun toisesta
maailmasta liian kuivua

päästäkää ulos

onko sinulla viimeistä toivetta, kysyvät

tiistai 8. heinäkuuta 2014

Ceci n'est pas une pipe

Kauneus herättää minussa melankoliaa

Ehkä koska tiedän etten pysty ikinä ylittämään sitä mitä näen

Tai pelkään nauttia näkemästäni
koska se on katoavaista
oikeastaan vain kuva verkkokalvollani
siitä, mitä oikeasti ehkä on
hetken aikaa

tai koska tiedän alitajunnassani ettei se ole aitoa
pinnallinen kauneus, jonka takana on aina varjoja
toinen toistaan synkempiä
eikä siinä ole mitään mihin tarttua
toisin kuin vanhassa ystävässäni melankoliassa

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Perillä

Pohjantähti huoneen seinässä selvästi
keskellä päivää ja keskikesää
pysäytti sisääntulijoita

Valon hiipuessa tähtikin väsyi ja lopulta sammui
jättäen arvoitukseksi useamman muiston
heitti yöhön toivon vastauksesta
kysymykseen, olivatko tulijat perillä

Vain muutama uskoi sanomattomaan ja jäi
eikä kukaan tiedä vieläkään, löytävätkö he joskus
vai ovatko jo olleet

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Niin kauan kuin muistat

Miksi kutsutaan tunnetta
joka valloittaa koko aivokuoren kuin pelikentän
kiihtyy yli täyteen sekunnissa tai viimeistään minuutissa
ja puhuu ääntään menettämättä kuin harha

Miksi kutsutaan hetkeä
joka lyö sykkeelle vertoja niin naurettavasti
että elimistö putoaa shokkiin
kuin jyrkänteen reunalta suohon
pinta-ala loppuaika, voit vain elää kaiussa

torstai 3. heinäkuuta 2014

Mustavalkoista

Aurinko pilkkii
kengänpainaumat sorapihassa heräävät
ja nukahtavat säännöllisen epäsäännöllisesti

Melkein kuulen heliumin
ja laajenemisen kumun joka kuitenkin hukkuu
kuusimetsän varjojen hautaan

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

In love with a moment

One passing moment
became my drug
a reliable pill only for me to feel like I was flying
higher than any tree and
falling down faster than my thoughts

That was exactly what I wanted
yearned for
like children do for a glittery toy

It wasn't until I got you
before I realised
I was addicted to a memory

Grand lie II

Lying on a hospital bed
slowly sinks into the ocean
of hopelessness
someone's grandmother, almost existing

Nurses come and go
while I sit against the cement
trying not to give in
to the kind of thinking they like
to spread to the innocent
smiling

I don't know her drying body
never seen, and no one else will either
because no one cares anymore
about a malfunctioning piece
of nearly forgotten memories
and mean words of tiredness and anger

risen from the ashes
of the Great Disappointment
aka her story's last page

Go ahead and live your life
you're young and you need to have fun
and you have your own grandparents you'll have to look after

Minds of the evening, thinking grey
now living in a fear of the point
where their one weekly visiter
keeps saying "it's going to be allright"
when even the falling walls know that's a lie

Without doubt they will
once waver on those harsh sheets
singing the song of still breathing

and begging for one person, anyone
to speak and live the ghosts silent