Niin kauan kuin muistat

Miksi kutsutaan tunnetta
joka valloittaa koko aivokuoren kuin pelikentän
kiihtyy yli täyteen sekunnissa tai viimeistään minuutissa
ja puhuu ääntään menettämättä kuin harha

Miksi kutsutaan hetkeä
joka lyö sykkeelle vertoja niin naurettavasti
että elimistö putoaa shokkiin
kuin jyrkänteen reunalta suohon
pinta-ala loppuaika, voit vain elää kaiussa

In love with a moment

One passing moment
became my drug
a reliable pill only for me to feel like I was flying
higher than any tree and
falling down faster than my thoughts

That was exactly what I wanted
yearned for
like children do for a glittery toy

It wasn't until I got you
before I realised
I was addicted to a memory

Once

A confused girl walked on the streets of a little city
romanticizing every sound of her steps, even
as she always did while not listening to her brain

Confused about the fact that it wasn't raining
about late nights in the heart of that little city
where she had met so many new faces and forgotten their names immediately

and confused about the fact that
the brown-haired guy playing the guitar
in front of a romanticized café
looked nothing like the dozens whose names she had forgotten

For once
she thought she would remember his name
upon a time

Eteläinen

Asiattomilta pääsy kielletty
pikkutunneilla takapihan pikkuparkkipaikka
kylmä asfaltti vasten kahta vasta tavannutta

Älliä saa lentää
tällä kertaa pohjoiseen
sillä välin he haluavat elää

W/E

I don't know where we're going
I don't know where 'we' came from
and I don't know where I want us to go

Before you become we with someone else
I must find out
would our footprints match
or crash in the middle of the kitchen floor
and could I be we like this with someone
else

and could I stay as a letter

Valeasuinen

Perhoset vatsanpohjassa kuuluvat geeneille
ja siipeniskunsa aallonharjoille kulkemaan

yrittäkööt vaikuttaa meihin

Seisomme vaikka läpi tsunamin
vierekkäin siitä lähtien kun uskalsin
purkaa aamuauringon morsetuksen

Tai haavoilta

Haaveksin tuulta vasten
älä välitä, sateenvarjoja kääntyy ja katoaa
mutta vetinen maa ballerinojeni ja tennareidesi alla
ei osaa matkia Atlantista,
siksi että tiedän, luota

sanoihini kietoutuvat etuhampaat aivan
kirkkaassa huulipunassa ja ientä naarmuttavissa hiuksissa
kuolletta kudosta toista vasten
unelmoinko vai uneksinko

Herään lokkeja satavaan taivaaseen
ja olet kylkeäni vasten
suolakiteistä hiekkaa korvanlehdissäsi
punot kaunista seppelettä
josta en tiedä, luota
unettaa vai haavoittaa

Kultainen nuoruus

syke yli 120
merkki kovasta kivusta

kiitän ja kumarran
opettavaisesta tilaisuudesta
kokea
ensimmäinen sydänsuru

syke yli 180
merkki menetetystä
jota en koskaan edes saanut
ennen kuin kadotin

muistoissani säilyy
tuoksusi kuin nuoruuteni
joka pikkutunti pikkutunnilta
väistyy elämän tieltä

en halua kadottaa vielä
tuoreen ruohon tuoksua silmissäsi kun
sain ensimmäisen
ja viimeisen muiston kanssasi

Will I ever see you again

You let a girl fall
first in love
and after giving something no one else had got from you
you let the poor girl, helplessly in love
cry her heart out
on her once-in-a-lifetime day
when she was supposed to party like never before
throwing her brain through the ceiling

You let a girl fall
on the floor
weeping her make-up, more gorgeous than ever
down her white skin
sobbing her first heartache
out from her suffocating lungs

You let a girl fall
on false expectations
and still she wonders
whether you are as good a man as she thought you were
or a betrayer and a loser like she's been said hundreds of times
but her heart can't believe it

And still she wonders

Kadotin maailman minuuteiksemme

Kirkkaanpunainen verho
ei enää kurista haurasta
kaulaani koska revin
sen keskeltä kahtia

silkkihansikkain

suljin tuoksusi kämmenkuppiin
enkä tällä kertaa päästä
irti unelmastani
joka pysyi valumatta sormien välistä
yhden valssin ajan.

// Mahtavat vanhojentanssit takana, ja pian jatkoille pitämään hauskaa! Kiitän teitä muutamia lukijoita La Vie Quotidiennen alkutaipaleesta ja toivotan riemuisaa ystävänpäivää kaikille! :) Ja ne, joiden hiihtoloma alkoi tästä, viettäkää rentouttava loma!

Kangastus

Kuljemme tangoneliössä
valheellisesti eteenpäin

hidas, hidas, nopea, nopea

Kiirehtien laulamme
juostessamme
kohti onnemme leikkipuistoa

pyörii, pyörii

Kellohameeni lumous
ja kiharoiden hypnoosi

ja pohjaton perhosvalssi
emmekä yhdessä
aio muuttaa näkymättömästä kylästämme