Kun kuulen koirien haukkuvan vastarannalla
ilosta ja tottumuksesta
kirkuvien lasten hyppivän laiturin päästä
äitien hymyilevän auringonsillalle
pysähdyn väkisinkin
kuin migreeni liplattavat laineet rusikoivat silmieni kiiltoa
tuska joka ei lähde järjestä vaan biologiasta
työntää ruskettuvan ihoni soran alle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti