Thank you

Vuoden 2014 kirjoitushaasteeni päättyy nyt hieman etuajassa. Uudet suunnitelmat ovat tehneet tämän viisi runoa viikossa -haasteen tyhjäksi, joten koen turhaksi pakottaa itseäni enää muutamaa viikkoa kirjoittamaan.

Kiitän La Vie Quotidiennen lukijoita ja toivon, että löydän teidät lukijoiden listalta vielä ensi vuonnakin. Blogini ei nimittäin suinkaan lopu tähän, vaan ensi vuonna kirjoitan eri teemalla ja tahdilla.

Saatan julkaista joitakin tekstejä vielä ennen vuoden vaihdetta, mutta oli miten oli, nähdään ensi vuoden puolella! Siihen asti uusi teema pysyy arvoituksena. ;-D

Merci!

If I were

If I were thinking clearly
all the pretty skin
would scream
I am, I am
I know what I am
and I definitely exist

Deduktiota

Tämä on kuvitteellinen tilanne.

Mutta kaikki voi mennä vikaan -

Tämä on kuvitteellinen tilanne.

Mutta -

Kuvittele, että seisot kolmen tien risteyksessä. Jos valitset niistä väärän, et pääse enää takaisin korjaamaan virhettäsi. Minkä reitin valitset?

Mutta tuohan on - ! ... Mahdotonta, todennäköisesti valitsenkin väärän, pilaan elämäni, kaikki menee vikaan -

Siis: elämä on kuvitteellinen tilanne.

Mutta...

Haaveilija

Haaveilin vuodet elin tulevassa
koko pienen elämän
vasta maailmat matkustettuani ymmärsin että pidän haaveilusta
en haaveiden toteuttamisesta

Saippuakuplien tuoksu päivissäni

Minun päivissäni on aina vähän saippuakuplien tuoksua
etenkin keväisin
kun hypätään tuntoaisti edellä päin maailmaa

tietäen samojen syklien seuraavan toisiaan
niin kuin aallot, päivä toisensa jälkeen
opimme, rakastumme, vihastumme, vanhenemme, menetämme ja aloitamme uudelleen

Minun päivissäni kaksi pysyy
saippuakuplien ja tuoreen ruohon tuoksu kevätaamuisin.

Dance, laugh and lie to yourself

As the puppets, dancers in the dark,
glow in their unfading light of depression
The anonymous smiling faces with their heads empty and hollow
go on with their lives, similar to their heads

Laugh, smile, talk and love
be happy, they say, take time for yourself and live in the moment

As the darkness falls you'll hear us laughing
not happily, you fools, authentically
respecting the world's rules
that don't exist, you fools, it's all about chance
and you won't like your odds

Test why you exist in just 10 seconds

Walking that way, aren't ya?
Laughing at the same jokes, aren't ya?
Driving on the safe routes and eating at the same restaurant, aren't ya?
Taking selfies, adding mascara and lipgloss, curling hair and getting wasted with twenty-three friends every weekend, aren't ya?
Changing the subject when it gets too deep, aren't ya?

If you answered 'yes' to those questions
and your biggest problem in life is how your hair looks in photos
or if they've run out of your favourite dip in that diner you always go to

Then I'm sorry, but-
You can't count on this kind of test's results, idiot.

Jumissa

Jumissa.

Yksi puussa, toinen sängyssä
nuori elämässä
jonka kaari tuntuu töksähtäneen oksanhaaraan

Paikallaan,
ja aika seisoo.
Puu yhdessä jumissa, toinen kolmessa
nuori elämässä
jonka kaari ei vieläkään liikahda oksanhaarapesästään.

Luulin varjoasi sinuksi

Luulin varjoasi sinuksi
liikkui parkettilattialla villakoirien kanssa
kiiltävä pinta ja naarmu narahtaa

Tutkaan jäät tänäkin yönä kello kolmelta
saranat huutaa kukko kiekuu
kun liukastun eteiseen.

...

A writer's block + koeviikko = ei runoja tällä viikolla.

A lonely path

I know I'm doomed to walk
a lonely path
to weep over
mountains on the way of my trembling feet
to smile at
beautiful eyes
of my own success

I know I'm as full of dead cells as you
a lonely path
I know I'm not as full of working ones
mountains behind my bony fingers
to grab, would be the mission
beautiful eyes
the tree tops roof tops ocean tops

I know I'm not capable of swimming
a lonely path
to weep over
I know I laugh quieter than your working one
to smile at
beautiful eyes
would be the mission

A lonely path
beautiful eyes, mountain tops in oceans
a lonely path
between my bony thoughts and your
secure upright position
in front of your new car.

Vesiloitsu

Paperipaino vetten päällä
pintajännite huiskuttaa tuulia
hattujen sota lumpeenlehtien välillä
kiskoo rautakankia sammalpohjasta

Kevään tullen pääskyt luo
verkon majavien padon ympäri
ja joen järven meren vesi nousee barrikadeille
jossa kirputkin tömistävät

Ever

Ever
be your reflection written in my tears
of anxiety, fascination and confusion
the deepest of kinds
Ever
may the scent of the thought of you
focus my burning eyes on the incapability to breathe
as my lungs freeze when
Ever
set I my screaming irises on the idea of you
being what I haven't seen yet but
ever will
smell reflecting from your eyelashes of certainty and ice

Toivomusluun kylmät väreet

Pakotan tuntoaistini näkemään
käännän ranneluut kohti maailmaa
istuinluu puistonpenkille, kiharat huolettomasti lapaluulle
reisiluut ristiin ja kahvia ja tupakkaa peukaloluun särkyyn

Pakotan hajuaistini tuntemaan
pakotan näköaistini haistamaan
pakotan kuudennen aistini ajattelemaan mitä en tahdo ajatella mutta ajattelen
ajattelen ajattelen
en uskalla kuulla otsalohkoani peilistä
a j a t t e l e n
kunnes vasara purskahtaa itkuun

Lukko ja haava

Luovuuden lukko
savi valuu hallin lattialle muodottomana
kontrolloimattomana mattona
kuivuvat käteni kurkistusaukkoihin
luu vilkkuu rypyille näivettyneen ihon raoista

Lukko tikittää tehtaan keskiössä
mutta luuni kirkuu kovempaa