Leppäkertunpunainen sadetakki vedenpintaa hipoen tyttöhyppelee
kynnenpalasia leivänmurujen tilalla
siro polku kiemurtelee pilkahtelevien kumisaappaiden jäljessä
Risteys yli, toinenkin
suojatie on kilpailu
kumpi jalka ensin perillä
Harjakattojen ylle huomaamatta
kumpuilee savupilviä
kuin aaveita, pienet kasvot kohti hukuttavaa harmaata maljaa johon
katoaa
-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti