Ja kehrään hopeanauhaa
lettiin jolla pakenisin
kaunis aamu
juuri ennen sateita ja
sinua
Ruohikossa kyyristyn
matalaa aallonpohjaa
katsoakseni hiekkateitä
johdattavia pääskyjä
Neliönmuotoinen lasilinna
särkyy henkäyksestäsi
tai yhtä lailla elonmerkeistä
vielä suomuttomalla ihollani
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti