Hajamielisen runoilijan jokapäiväisyyttä
Minä kävelen aina niin kuin minulla olisi päämäärä.
Harpon tuntemattomia asfaltteja enkä epäröi risteyksissä.
Kun minulta tullaan kysymään reittiohjeita en kerro etten ole paikallinen.
Mutkat sulavat vilkaisuni alla enkä näin ole vielä eksynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti