Hajamielisen runoilijan jokapäiväisyyttä
Kun taivas himmenee harmaaksi painamme katseemme varjoon emmekä huomaa illan tuloa tai yön kirkastumista aamun ensi tunteina
Tähtipölyä silmissämme kuljemme vaalien tietämättömyyttä vaikka tiedämmekin ja huomaamme vedenpinnan nousun
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti