Suoristuneissa hiuksissa viimeisellä
keskiyön junalla musta aukko
imaisee tytön ja passin
Paluuta valoon voi aina yrittää
mutta mustaa silmää ei paeta lopullisesti
Suoristuneissa hiuksissa viimeisellä
keskiyön junalla musta aukko
imaisee tytön ja passin
Paluuta valoon voi aina yrittää
mutta mustaa silmää ei paeta lopullisesti
Jalat maassa
on hyve tiukassa pitää
kuulee kahdeksankymppisten sitruunahampaista
teekutsuilla hillittyjen
vaaleanpunaisten leivosten takaa
On soveliaisuutta vastaan väittää
että jalat eivät ole kiinni tukevassa
vaan laskettu alas
ikään kuin kelluisimme kaikki
sitruunankeltaisilla uimarenkailla
Aamuyön juna ja pään sirinä
savuuntuneella kaulan kaarella
rahareiät pistää tanssimaan
silmäpeli ja ryhmäpaine
Lasku on kuin verensokerin
yhtäkkiä, korkealta ja kovaa
vaikka emme edes olleet saavuttaneet pilven reunaa
jota kummasti reunustavat
värikynäviivat kurkusta alas
Koskenlaskijoina tunnemme olomme uhkarohkeiksi
vaikka kun taas neljä nolla kuuden junaan nostamme
koron kerrallaan
huonokin seura käsittää miksi
hame lyhenee eikä päinvastoin
Kulmakarvat ja varpaankynnet
nousevat ekstaasiin
riuhtoen kaiken muun
myös auran ympäriltä
mukanaan korkeuksiin,
ennustamattomuuksiin
pöllyssä ei pysty hengittämään
Silti sen arvoista on joka
huulipunan veto
kunnes toisin tiedetään
Sinun tulee tietää
ennen pimeää
mikä suunta, kumpi kylki
mistä haluat nähdä unta
Ja jotteivät aamuyössä
jalat paleltuisi
varaa kuumavesipullo jalkopäähän
ja unohda
että se menettää vaikutustaan
jatkuvasti mutta varoittamatta
niin kuin aamudosettisi sisältö
Jos saisin päivän
juosta paljas iho vasten pistelevää vauvaruohoa
pyöräillä lähikioskille jäätelölle hetken mielijohteesta
oli aamu- tai iltahämärä
ja retkottaa siskojen keskellä viltillä
ylimmän ihokerroksen vapauttaessa
auringon savumerkkejä
Jos saisin päivän
huolettomuutta ja lapsekkuutta
tietäisinkö yhtään paremmin
mitä teen viiden vuoden päästä
tai minuutin
Älä ikinä mene
perjantaina
sillä lauantain raahaavien
minuuttien kiduttavuus
syöpyy läpi eilisen hauskuuden
muistojenkin
Ja vielä istun yksin
Kello etenee samassa tahdissa
valon pakenemisen kanssa
Kasvoni kahtia
jakaa juuri tämän
viikon kevätaurinko
jossa kylven
kirsikanpunaisen avoauton etupenkillä
cat eyes ja mansikkasiideri
punatuissa kynsissä värjätty
tukka liehuen
En sentään
kuin kansallislippu
ole tällainen
Risti-istunta kuusimetsikön keskiössä
suolaiset aallot käyvät jalkaterissäni
värisen vihreässä
Myrsky tulee hämärtymisen hetkellä
lopetan kuiviin vuotamisen
ja maaperä kitkee hiljaa lausumani toiveen
kuin rikkaruohon
Raikas tuuli puhdistaa kasvoni
muttei lankakerän ydintä
jota pitelen aivan itseni edessä
Siinä, selvitä ja avaa.
Mutta minulla on jo nestehukka
eikä lentolippu auta
kuin marraskesin parantumiseen.
//Tämä runo on yksi ensimmäisistä ns. kunnollisista kyhäelmistäni, vaikka moni kohta ja ratkaisu tuntuukin kömpelöltä. :D Epäilisin, että olen kirjoittanut sen 15 vuoden paikkeilla eli kolmisen vuotta sitten. Tänään teki mieli katsoa taaksepäin ja miettiä, olenko kehittynyt yhtään.
Sähkönsininen keila
kaataa pikkusormen luun
ohuita toiveita
Et voi nähdä, kuka lamppua pitelee
vaikka kuinka siristäisit
Toisin kykenet
onko lämmin vai kylmä
riippuu siitä, mitä luidesi päälle on kerrostunut
Värjää siis lampun 45 astetta
vaikka kaukoluotaimella
Sade paahtaa avoimia
jalkapohjiani teräväreunaisilla
kivillä joilla kävely vuodattaa verta
Nousuvesi tekee tuloaan päiviä
vaikka värjöttelen jo kesämekossani
passi taskussa ja korot odottamassa
aina nurkan takana
Mutta huomisen lämmittävän
tuulenhenkäyksen uskon edistävän tämän kylän aikaakin
Siksi olen teipannut rannekelloni peittoon
ja antanut ihoni rantahiekkaan
osuessaan ottaa pieniä iskuja
//18-vuotissyntymäpäivän ajatuksia kuumeisten silmien takaa.
Hyökätkää kimppuuni
syökää sydämeni ja repikää
silpuksi hiussuonetkin
Juuri sitä tarvitsen
kun olen kehrännyt kasaan
takkuiset langat
ja turruttanut tunnon
kattoa nostattavilla mietelauseilla
Se oli viiden vuoden työ
jonka sekunnissa tuhoamisen
jälkeen hymyilitte
ettekä olleet kysyneet
Takanaan naakkaparvi
hän kävelee nauramatta
kompastellen pudokkaisiin
ei katsomista
Päivä nousee kahvimukissa
valkokankaan poimuissa
ja taksin sivupeilissä
kaikuun
jos katsoo tarpeeksi kauan
Marssimme ikkunalaudoilla
poninhäntien jyrkänteillä
ja niittyjen liidulla vedetyillä rajoilla
Vapise, varise, valitse
aamu- tai iltakahdeksikko
ympyrän oikea tai vasen kaari
mutta muista
marssimme jatkuu pääskyjenkin saavuttua
Väistä, värise, välitä
vain meidän potkivasta poljennastamme
ja värjäävistä vaatimuksistamme
kaiken indigoksi
Vastasyntyneet sormet
kuin haavan hedelmättömät oksat
repivät rikki sisältä ulos
sisään - ja - ulos
Peukalon läpivalaisu kypsyttää
sahalaitakuvion
ja naapurin eilisaamuisen hymykuopan asteen
- Ei, loputkin valaise
luuytimeen läpi
geenikerrostumien jotka puhuvat jäävuoria
Ulos - ja - ulos
ulos olevaisen minäni materiaalista
sanon
minun täytyy kuulua minulle
vaikken sitä varmaksi osaa todistaakaan
Ja sisään
päästän silti kehittymään
puolikkaan varpaideni linnunluista
Äläkä vedä kylkiluista
Kaksin pitkällämme pimeässä
minä ja kouristukset rinnassani
veri kiertää sykäyksittäin
ja tunnen lihasten supistelut
sileää kudosta vasten heikointa
osaa linnunpesästä
jota variksenpelättimeksikin kutsutaan
Heinää päänahastani tupeittain
johon viiltävä teräkin sopii
tänä yönä
uniperhosten välkkyessä psykedeliaa
vain ohut peite meitä erottamassa
toistemme rustoutuneista selkärangoista
minä tunnen veren liikkeet
Ja tahdon
suodattamatta yhdellä henkäyksellä
haistaa luukätköissäni tunteen
jota en aallokon suolasta erottaisi
sillä se saattaa olla jo kiteytynyt
The ceiling hunting my neck
down under the skin
Stars twinkling far
away from my reach
Compressed anxiety
sneaking whenever the dark
descends on the weak
The fever's applause
risen from the young minds smoking
until the big bang
Say hello to the clouds
drifting towards
a mountain without a coating
of snow
Say hello to the leaves
whose existence
and intensitivity of colour
you already forgot
because of the special coma
you always give in to
when green turns into grey
and your brain cells
into dust
Say hello to the brighter
side of year
now or there will be no butterflies
Please, say hello to the metamorphosis
only waiting for your hint
just around the corner
Toteutumattomat toiveet
epäonnistuneet elämykset
ja haavoittuneet haaveet
maljakossa sateen edessä
Vieressään pino ruutupaperia
ruusun kuihtuneista terälehdistä
hylätty, hylätty, hylätty
ei kelpuuteta
palaa lähtöruutuun
Pilviverhon väistymiseksi
kahden lasin takaa
ja edestäkin tarvitaan
haarniskaa ja kilpeä
Pölyhiukkaset taivaanrannassa
vaaleanpunaisilla pilvillä
kuin Muumilaaksossa
valmiina suodattumaan
läpi maskien
pomppivat ilkikurisina
Maanteitä tallaavat
ihmettelevät päivän illaksi
muuttumisen nopeutta
ja sitä etteivät solut hengitä